20.4.2015

life happens when you're making plans

Juon aamukahvit nykyään ihan sujuvasti vasta puolenpäivän aikaan, ainoa asia josta huomaan nykyään viettäväni melko mojovasti aikaa pois kouluelämästä. Mun sisäinen kello on heittäytynyt hullunkuriseksi ja seisoo tällä hetkellä luultavasti päällään. Myös ruokahalu on tainnut heräillä talviunilta, minkä vuoksi mä syön jääkaapin ainakin kahteen kertaan tyhjäksi päivittäin ja sama toistuu. Rauhoittavinta tässä kaikessa on tietää, että mua ei haittaa, vaan voin rauhassa jatkaa sitä aamukahvin hörppimistä vaikka puoliltaöin jos mua niin huvittaa tehdä.
  Muutokset mun elämään on tässä vaiheessa vaan tervetulleita - sekä mun henkinen että fyysinen terveys on ollut todella vaihteleva, pääosin huono viimeisen vuoden ajan. Liikaa stressiä tekemättä jääneistä hommista, liikaa asioita tekemättömien joukossa jotka olis ihan todellakin täytynyt tehdä. Niin, se itsestä huolehtiminen lukeutuu näihin. Ehkä nyt olis aika antaa elämän viedä ja lopettaa liika suunnitteleminen sekä antaa aikaa vain itselleen, ihan paranemisen kannalta.

Suosittelen muuten kuuntelemaan tuon yllä linkatun biisin. Aivan mahtavat sanat.

6 kommenttia:

  1. Anteeks, aloin nauraa ääneen yhdelle kohdalle sun tekstistä :D "Mun sisäinen kello on heittäytynyt hullunkuriseksi ja seisoo tällä hetkellä luultavasti päällään." Tiiän mitä tarkotat mutta :DD Mielikuva kellosta joka seisoo päällään...

    Tykkään tästä postauksesta! Yksinkertainen mutta kaunis postaus. :3 Ja tuo kuva, ah, tosin mulla se olisi teekuppi/kaakaota ja kirja, mutta silti! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah kiva että mun teksti herättää tunteita! :D Kiitos Jenni ♥

      Poista
  2. Ei kannata liikaa stressata tekemättömistä kouluhommista tai muista asioista, jotka odottavat tekijäänsä. Opiskelua voi venyttää ja järjestellä, eikä sen kanssa ole mikään kiire. Tietysti, jos lukio alkaa venyä 15 vuoteen, se saattaa olla jo huonompi homma, mutta muistaakseni sulla on siihen vielä aikaa ;) Itekin syyllistyn tohon kouluasioista stressaamiseen ihan liian usein, mutta toivon, että niin sä, kuin mäkin, osattais ottaa vähän rennosti... Erityisesti sä, että paranet!

    Tosi kiva postaus taas & pakko yhtyä Jenniin, hauskasti kirjoitit sisäisestä kellostasi ! :D

    Tsemppiä ja kivaa maanantaita sinne :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsemppaavista sanoistasi Kiia ♥ Ihana kuulla että tyyli kirjottaa kolahtaa jollain tapaa!

      Sitä samaa :)

      Poista
  3. Moi! Mul on sulle blogihaastetta, käy kurkkaamassa:-) http://petrakristajohanna.blogspot.fi/2015/04/blogihaaste_21.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, käyn katsomassa! :)

      Poista