VEGANISOITU LIHAKEITTO

Talvi on täällä, ja sen tulon myötä mun suhde keittoruokiin syvenee aina huomattavasti. Rakastan keittojen edullisuutta, helppoutta ja riittoisuutta, puhumattakaan siitä miten monenlaisia variaatioita aivan tavallisestakin keittopohjasta voi loihtia! Tällä viikolla julkaisin Snapchatissa (@minnamarika) liudan kymmensekuntisia videoita, joissa näytin jo hieman miten tämä keitto syntyikään. Kannattaa muuten seurata mun Snäppiä, mikäli tahdot tietää enemmän mun kokkailuista ja kuunnella mun kuulumisia vähän syvemmin!

VEGAANINEN "LIHA"KEITTO (5 litran kattilllinen):

1 annos seitania

5-7 keskikokoista perunaa

2 pss (yht. 400g) keittojuureksia

1 kasvisliemikuutio

pippuria

paprikajauhetta

yrttisuolaa (Herbamare)

vettä

Valmista seitan. Itse tein seitanin tällä ohjeella. Keitin seitanin kahtena isona pallerona, annoin jäähtyä ja paloittelin sen pieneksi. Jätin marinoinnin väliin ja vain paistoin pannulla runsaan rasvan, pippurin ja soijakastikkeen kanssa.

Pilko perunat ja keitä niitä kasvisliemikuutiolla maustetussa vedessä noin 10-15 minuuttia, kunnes perunanpalat alkavat olla kypsiä. Lisää keittojuurekset ja paloiteltu seitan joukkoon. Lisää vettä mikäli siltä tuntuu ja mausta oman maun mukaan pippurilla, paprikajauheella sekä yrttisuolalla.

PÄIVÄ KERRALLAAN

Pitkästä aikaa täällä jälleen! Blogitauko venyi ajateltua pidemmäksi muutamastakin syystä. Suurin syy on ollut se, ettei mulla oo yksinkertaisesti ollut mitään järkevää aihetta josta kirjoittaisin. Suomennettuna en siis ole tehnyt kirjaimellisesti mitään näiden kuluneiden kuukausien varrella. Sairaslomaa pidennettiin loppuvuoteen asti, jolloin valmistuminenkin venyy (ainakin...) ensi kevääseen asti. Tää oli kyllä ihan hyvä päätös, koska viime aikoina pelkkä arkisten asioiden suorittaminen on tuntunut raskaalta. Nyt tuntuu siltä, että pahin ahdistusvaihe on jäämässä taaksepäin, mutta toisaalta huomisesta ja sen mukanaan tuomista oloista ei koskaan tiedä. Tällä hetkellä elänkin ajatuksella "päivä kerrallaan" ja yritän ottaa niistä hyvistä päivistä kaiken irti.

Viime aikoina mun hyvät päivät on rakentuneet pienistä kivoista jutuista. Siitä, kun löysin vihdoin sopivat vintage-Levikset nettikirpparilta, Sannin uuden levyn hyvistä biiseistä, maukkaasta ruoasta. Mun on tosissaan pitänyt opetella löytämään ne hetket pikkuasioista, koska elämä ei todellakaan oo yhtä juhlaa edes joka toinen päivä. Jos rakentaa oman olonsa vain silloin tällöin tapahtuvien suurien juttujen varaan, ei voi nauttia elämästä täysillä. Ei voi elää mentaliteetilla "sit ku", jos tahtoo nähdä ilonpilkahduksia elämässä pienten asioiden voimalla.

Mua ei loppujen lopuksi haittaa yhtään, että mun valmistuminen siirtyy jälleen yhdellä lukukaudella eteenpäin. Enemmän mua haittaisi elää paineen alla mun horjuvan mielenterveyden kanssa. Mun pitää vieläkin antaa aikaa itselleni, vaikka viime kevätkin meni puoliksi sairaslomaillessa.

Tänään mulla on hyvä päivä, huomisesta ei vielä tietoakaan. Palaillaan sit kun on taas sen aika ja kirjoittaminen sujuu ilman pakontunnetta (niin kuin tänään) - se voi olla ens viikolla tai kuukauden päästä.